Olen ollut pian 2 viikkoa ahmimatta ja ilman nettiä. Tai no, käytänhän minä nyttenkin nettiä, mutta tarkoitan sitä, että en ole jumiutunut koneelle tuntikausiksi aikaa tuhlaamaan. Joitain oikeasti tärkeitä asioita kuten pankkiasioita olen netissä hoitanut, mutta pyrin pitämään internetin käytön minimissä. Onneksi minulla on vielä toistaiseksi työpaikka. Päivät kuluvat töissä, mutta illat ovatkin sitten todella vaikeita, kun koen suurta yksinäisyyttä. En myöskään tiedä ollenkaan mitä syksy tuo tullessaan. Olen vaikean valinnan edessä ja sekin tuntuu aika toivottomalta. Rukoilen ratkaisua näihin tilanteisiin. Tarvitsen Jumalan johdatusta tässä asiassa ja pelkään tekeväni vääriä valintoja. Herra auta minua!

Tunnen olevani todella yksinäinen. Minulla ei ole ystäviä ja perheenjäsenetkin asuvat kaukana. Työpäivän jälkeen on monesti vaikeaa, kun olisi mukava viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Mutta mitä tehdä, kun ei ole muita ihmisiä ympärillä? Tätä asiaa olen paljon rukoillut ja monesti on vaikeaa, kun ei tämä asia ole tästä muuttunut miksikään. Olen pitkään rukoillut aviopuolisoa. Toivon, että jonain päivänä voisin mennä naimisiin. Kun tällaisesta asiasta on pitkään haaveillut ja asiaa rukoillut eikä se ole vielä toteutunut, on vaikea olla menettämättä toivoaan. Ja kuitenkin Raamattu sanoo, että Jumala kuulee rukoukset ja että Hän kyllä vastaa ajallaan. Jostain syystä nyt olen yksin ja minun on luotettava siihen, että Jumala näkee ja tietää nämä surut. Mutta kuinka vaikeaa onkaan luottaa siihen, että Jumala tosiaan näkee ja kuulee silloinkin, kun mikään ei elämässä muutu vaikka rukoilee...

Olen huomannut, että tämä yksinäisyys ja sen mukanaan tuoma ahdistus on monesti niitä sytykkeitä, jotka ajavat minut ahmimaan ja uppoutumaan internetin maailmaan. On vaikea kestää todellisuutta joka on niin toisenlainen kuin mitä toivoisin. Pelkään niin valtavasti sitä, että tulen aina olemaan näin yksin. Pelkään myös tulevaa syksyä, sillä en vielä tiedä mitä minun tulisi tehdä. Rukoilen Jumalan johdatusta ja apua näihin tilanteisiin.

Olen valtavan kiitollinen siitä, että olen pystynyt nyt elämään melko normaalisti viimeiset kaksi viikkoa. Tuleva viikonloppu on vaikea, koska minulla on töistä vapaata eikä oikeastaan ole mitään tekemistä. Yritän olla kokonaan poissa tietokoneelta. Pyydän Jumalan apua näihin ongelmiin ja siihen, että pystyisin jatkamaan tällä tiellä eteenpäin vaikka vaikealta tuntuu.

"Vaikka en tiedä minne meen

askeleet osuvat kohdalleen.

Minä en voi eksyä,

kun Sinä pidät kädestä."